Kaikki oli turhaa... Kaikki mitä olen yrittänyt tehdä ja saavuttaa elämältä oli turhaa. Syntymäni oli turha, koska ei minusta ollut vaikuttajaa mihinkään, eikä tule olemaankaan ikinä. Ainoa mihin pystyin vaikuttamaan oli ja on satuttaminen, virheiden tekeminen, ja elämän hylkääminen. En pysty kokemaan todellista onnea koskaan, olen siihen kykenemätön ja immuuni, koska menneisyys on tielläni.
Huoli? Miksi jotkut ihmiset edes jaksaa valehdella välittävänsä ja huolehtivansa minusta, miksi he yrittävät saada mieleni kääntymään, ihan niinkuin minullakin tulisi olemaan onnellinen tulevaisuus. Ei, te olette väärässä. Enkä minä päästä irti ajatuksesta, että tulevaisuuteni on pilalla.. elän silloin yksin, olen silloin työtön, ja olen vain turha este, josta muka pitäisi huolehtia...ihan turhaan... pelkkää sääliä vaan. Tuntuu siltä kuin elämässä ei todelakaan ole sellaista ihmistä, joka välittäisi mitä minulle tapahtuisi... ei niitä ei ole. Kaikki vain juhlisi ja jatkaisi elämäänsä niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.. vaikka katoaisin.... Mutta joo....taas sääliä kerjäämässä ajattelet varmaan nyt, mutta hei siinä kuin ajattelet ihan rauhassa, sillä tiedän sen jo itsekkin.
Yksin jääminen on ehkä yksi suurimmista tuskista mitä voi kokea... kun on yhdeksän vuotta ollut koulu kiusattu, ja saanut ylä-aste iällä vasta ystäviä..jotka lopulta on menettänyt kokonaan.... on niin tuskallista ajatella..... joku vika minussa on täytynyt olla ja on edelleen. Kaikki kaikkoaa ympäriltäni.... kukaan ei ota edes yhteyttä... ellei vain omien etujensa vuoksi... tarkoitan omien huoliensa purku keino olen minä... ja olen kiitollinen siitä että voin autaa toisia... mutta silti se ei tunnu oikealta, tuntuu kuin olisin vain apu, jolle ei tarvitse suoda minkäänlaisia tunteita. Vaikka ihmiset kävisivät luonani, vaikka he vaikuttavat ystävällisiltä, ja kuuntelisivat minua tunnen silti itseni hylätyksi. Tuntuu kuin olisin vain ilmaa ympärillä... minua voi nähdä kunnella, ja minulle voi nauraa... minusta voi saada jonkin näköistä piristystä elämään.. siksi he tulevat luokseni.. käyttäen lunnettani hyväksi... tulevat vain koska eivät keksineet taikka saaneet muihin kavereihin yhteyttä... heillä on tylsää... ja tarvii sille korvikkeen.. Toinen asia miksi jotkut tulevat tänne on, että saa ottaa rennosti, ilman vanhempien mäkätystä ympärillä..jns.... eli en todellakaan ole lähellekkään ihmisen elämän arvoinen asia...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti